keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Kissatappelu

Lempeä sinivalkoinen kissa makoili kaikessa rauhassa lattialla. 


Kun pöydän alla mustavalkoinen riiviö punoi juoniaan. 

Kuinka ollakaan, tuo mustavalkoinen teki yllätyshyökkäyksen
kohti sinivalkoista.

Välillä seurasi luova tauko... 

... kunnes hyökkäys alkoi uudestaan. 

Taistelutekniikat vaihtelivat perinteisemmistä painiotteista
takajalkojen puremiseen. 

Anselmi: Hei toi räpsii noita kuvia koko ajan, siirrytäänkö jonnekin
 muualle painimaan?
Eemeli: Mennään vaan.

Ja näin loppui kuvasarja hurjasta kissatappelusta.
Näin ollen myös lopputulos jäi hieman hämärän peittoon.

Toim. huom.  Kukaan ei loukkaantunut tappelussa, ilmeisesti
ei edes henkisesti. 


sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Esittelyssä Waputtaren uusin pentue

Sain kuvia Waputtaren uusimmasta pentueesta, joka on siis nyt jo täyttänyt kaksi viikkoa. 
Pakko jakaa kuvat täälläkin, ne on vain niin söpöjä!

Erityisesti yksi pennuista on mielestäni ilmeiltään kovasti isoisänsä Anselmin näköinen, kuka?  

Pentujen painot: Daisy 300g, Danny 324g ja DD 333g

Daisy, Danny ja DD

DD, Daisy ja Danny

Punavalkeat pojat Danny ja DD. 

DD

Kilpikonnavärinen tyttö Daisy
Kaiken kaikkiaan hurmaava kolmikko! 


Kuvat: Terhi Tiittanen 

lauantai 2. syyskuuta 2017

Syksy on saapunut

Nyt on kuulemma alkanut syyskuu.
Se tarkoittaa että kesä on loppunut.

Me kuitenkin haluttaisiin vielä vähän muistella kesää
ja meidän kesälomareissua.

Oltiin siis käymässä Pohjanmaalla ja siellä oli onneksi myös aurinkoisia hetkiä
ja lämmintäkin. Ikkunaa pidettiin auki ja hyttysverkon läpi saattoi
nuuhkia ulkoilmaa.

Niin ja me päästiin ulkoilemaankin. Tehtiin
pitkiä tutkimusreissuja ympäriinsä.

Oli paljon paikkoja, mitä piti tutkia.

Ja joitain teki mieli katsoa hyvinkin läheltä.

Mutta yksi tylsä juttu siellä oli,
mun ei annettu kiivetä puuhun.


Mutta heinikossa riitti tutkittavaa ja vaanittavaa.

Ja kaikista hauskinta oli pitkät heinät, joilla leikitettiin.
Niitä saalistettiin tosissaan, ja saalis kuljetettiin tietysti turvaan.

Sisältäkin löytyi mukavia paikkoja mihin kiivetä.

Ja tässä talossa on kunnon ikkunalaudat
ikkunoissa. Me halutaan kotiinkin tällaiset!


Että me kyllä viihdyttiin siellä oikein hyvin.
Oispa vielä kesä...

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Ruualla ei saa leikkiä, mutta...


Meillä on nyt jonkin aikaa ollut tällainen uusi ruokajuttu. 

Tuonne säiliöön laitetaan raksuja ja niitä tippuu sitten
noihin putkiloihin. 
Sieltä sitten tassulla niitä kaivetaan. 
Ja on herkullista, mutta erityisesti hauskaa!
Tämän parissa saa helposti ajan kulumaan.
Mikä parasta, Anselmi ei tykkää näistä, niin saan syödä
kaikki ihan itse. 



sunnuntai 20. elokuuta 2017

Anselmista tuli isoisä!!

Niin se kuulkaas on, että perjantaina Waputtaren kissalaan syntyi
uusi pentue, jonka isänä oli Ukko Anshelmin poika.
Että minulla on nyt ihan lapsenlapsiakin.


Emona oli noviisieurooppalainen Tosca, joka tässä viimeisillään.


Pentuja syntyi yhteensä kolme kappaletta.
Ensimmäisenä kilpikonnavärityksinen tyttö 98g.

Sitten punavalkoinen poika 102g.
 
Ja viimeisenä vielä toinenkin punavalkoinen poika 118g.

Sekä pennut että emo voivat hyvin.
Suuret onnittelut Waputtarelle hienosta pentueesta.

lauantai 12. elokuuta 2017

Eemelin synttärijuhlat

Eemeli täytti torstaina kaksi vuotta, ja sitä
juhlittiin tänään.

Tai siis syötiin kakkua.
Tällä kertaa tarjolla oli jauhelihapedillä olevia
possun sydämen palasia numero kahden muotoon aseteltuna.

Kakku näytti maistuvan juhlijoille oikein hyvin.

Joku vieraista oli erityisen innostunut poimimaan sydämen palasia
kakusta, joten tätä jouduttiin hieman hillitsemään, että
itse synttärisankarikin saa niitä.

Synttärisankari nimittäin maisteli myös jauhelihaa heti alkuun, eikä täten arvannut
pitää puoliaan. Mutta juhlijat olivat kaikesta päätelleen oikein tyytyväisiä
kakkuun, ainakaan sitä ei jäänyt...

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Pavarotti ja Beckham näyttelyssä - Surok 22.7.2017

Viime lauantaina me oltiin siis taas näyttelyssä. Kyseessä oli eurooppalaiskissojen
kannalta erityinen tapahtuma, sillä siellä oli eurooppalaisille oma Breed BIS, ja
myöskin Kissaliitto virallisesti julisti eurooppalaiset kansallisroduksi.

Suomi100-teemaan liittyen oli toivottu sinivalkoista koristelua häkkeihin.
Meillä tämä toteutui sitten aina saatuja serti-ruusukkeita myöden.

Joo, siis mun synttäripäivänä lähdetään näyttelyyn. On siinäkin
synttärilahja sanon minä. No ok, tämä oli ehkä hieman poikkeustapaus,
näyttelyyn oli kuitenkin ilmoitettu pitkälti yli 80 eurooppalaista.

Breed BIS tarkoitti, että eurooppalaiset oli jaettu
kolmelle eri tuomarille, jotka kaikki arvostelivat vain
eurooppalaisia. Näillä oli sitten ihan oma paneelinsa, jossa
valittiin paras eurooppalainen.

Anselmi ja Eemeli olivat samalla tuomarilla ja valkolaikut olivat arvostelun viimeisimpänä.
Molemmat pojat saivat kovasti kehuja ja pääsivät tuomarin parhaan valintaan.

Tuomari tietysti huomasi molempien
valkolaikkukollien kuuluvan minulle, joten
hän jo arvostellessaan hieman vertasi niitä keskenään.
Ja varsinaisessa tuomari paras valinnassaan kuvasi kissoja osuvasti:
Anselmi on kuin Pavarotti.

Ja Eemeli puolestaan kuin David Beckham.
Aika osuvat kuvaukset parin minuutin arvostelun perusteella sanoisin.
Paneeliin asti ei kuitenkaan päästy, mutta hyvä mieli jäi arvostelusta.

Ennen paneelin alkua oli hieno seremonia, jossa tapahtui eurooppalaisten
julistaminen kansalliskissaksi. Tämän päätteeksi soineen Maamme-laulun jälkeen
silmäkulmia näytti pyyhkivän yksi jos toinenkin.
Hieno tunnustus upealle rodulle.

Näyttelyyn osallistui myös Anselmin pentu Elma, joka sai ensimmäiset
sertinsä aikuisten luokassa.

Sekä myöskin Eemelin pentu Nyyti, joka menestyi hienosti ollen
nuorissa molempina näyttelypäivinä tuomarin paras!

Näyttelypäivät ovat välillä raskaista - alkaa pientä kissaa
haukotuttamaan väkisinkin.
Nämä olivatkin sitten meidän viimeiset näyttelyt hetkeen.
Pojat jäävät siis jonkinlaiselle näyttelytauolle, omistajan keskittyessä
hieman muihin juttuihin. Mutta eiköhän Pavarotin ja Beckhamin näyttelyura
jatku vielä jossain vaiheessa.