Kuva-arvoitus maanantaille

Alla muutama kuva. Pystytkö päättelemään mitä on tapahtunut?

Niin, siis ne muffinssit oli ennen lenkille lähtöä keittiön pöydällä muovipussissa. 

Lenkiltä paluun jälkeen eivät enää.

Kissaliiton tuomariseminaari - Manx & Cymric esittelyssä

Viikko sitten sunnuntaina Hyvinkäällä pidettiin Kissaliiton tuomariseminaari. Iltapäivällä seminaarissa tuomareille esiteltiin Manx ja Cymric rotuisia kissoja, jotka ovat hännättömiä rotuja. 

  Aluksi pidettiin lyhyt kertaus rodun piirteistä ja tämän jälkeen tuomarit pääsivät itse käsittelemään ja vertailemaan rodun eri edustajia. Mukana oli todella paljon näiden rotujen edustajia, joten tuomarit saivat hyvän katsauksen esimerkiksi eri hännän pituuksista, ja pääsivät hyvin vertailemaan kissoja keskenään. Useat tuomarit kiittelivät tätä tapaa tutustua paremmin rotuihin. Kun oli useita rodun edustajia rinnakkain, oli helppo havaita rodun erityispiirteitä ja vertailla niitä eri kissojen välillä.

 Olin mukana ottamassa tilaisuudesta kuvia ja tässä muutama otos tuolta reissulta. Itselleni nämä rodut ovat hieman vieraampia, joten paljon tuli uutta oppia minullekin.

Seuraavat otteet ovat kissaliiton sivuilta rotukuvauksesta: 

Manx-kissan tunnusomaisin piirre on hännättömyys. Manxeja syntyy hännättöminä, töpöhäntäisinä tai pitkähäntäisinä.

 

Hännättömyyden aiheuttaja on luonnon geenimutaatio. Jokainen rotunsa edustaja kantaa myös pitkähäntätekijää, ja näin ollen pentueeseen voi syntyä pitkähäntäisiäkin pentuja. 

Näyttelyihin hyväksytään hännättömät rumpy ja rumpy riser (MAN 51/52) sekä töpöhäntäinen stumpy (MAN 53). Pitkähäntäisillä manxeilla ei ole sertioikeuksia näyttelyissä, mutta nekin periyttävät hännättömyyttä ja siksi niitä käytetään jalostuksessa. 

 

Manx-kissan yleisilme on pyöreä. Selkä on lyhyehkö. Rakenteeltaan ne ovat vankkoja ja lihaksikkaita. Takamus on pyöreä, takajalat ovat etujalkoja hiukan korkeammat. 

Pää on pyöreä ja korvat melko korkealle sijoittuneet. Turkki saa olla minkä värinen tai kuvioinen tahansa, ja laadultaan se on lyhyt ja kaksinkertainen. 

Manx kantaa toisinaan perimässään pitkäkarvageeniä, ja jos pentueen kumpikin vanhempi on pitkäkarvageenin kantaja, saattaa pentueeseen syntyä sekä pitkäkarvaisia (cymric) että lyhytkarvaisia (manx) pentuja.

Cymricin turkki saa olla minkä värinen ja kuvioinen tahansa. Turkki on puolipitkä, kaksinkertainen, laadultaan tiheä, silkkinen ja pehmeä. Se on myös helppohoitoinen, eikä takkuunnu helposti.

 

Luonteeltaan manxit ovat seurallisia, osallistuvia ja sopeutuvaisia. Ne ovat helppoja kissoja, jotka omaavat rennon elämänasenteen.

Drive-in eläinlääkärikäynti

Meidän paikallisella eläinlääkärillä oli tällä viikolla
drive-in rokotuspäivä ja meidät raahattiin sinne.

Sinne ei tarvinnut varata aikaa ja hinnat oli
hieman halvemmat kuin normaalisti.
Ei tarvinnut jonottaakaan kauaa.

Ne rokotukset olisi pitänyt laittaa
nyt viikon sisällä joka tapauksessa.

Meille molemmille laitettiin kolmoisrokote ja rabies.
Niiden pitäisi olla nyt kolme vuotta voimassa.

Sinällään reissu meni ihan ok, me saatiin aika paljon
herkkuja kun oltiin niin reippaita. Seuraavana päivänä
meitä kyllä väsytti aika paljon.

Sitten meille hommattiin samalla reissulla passit.
Että jos vaikka innostutaan lähtemään ulkomaille, niin on paperit kunnossa.
Tosin tuolla omistajalla taitaa olla kyllä oma passi menossa vanhaksi,
että voisi huolehtia omista asioistaankin.
Onkohan sillä rokotuksetkaan ajan tasalla?

Yhteiseloa ikkunan äärellä

Tämän viikon perjantaivideossa ollaan arjen keskellä. Meillä on yksi ikkuna, joka on erityisen hyvä tipu-tv ja sen ääressä etenkin Anselmi viettää paljon aikaa. Kissoilla on kuitenkin aika rajoitettu tila käytössään ikkunan edessä ja välillä on vähän ahdasta. Mutta sopu sijaa antaa!

Mukavaa viikonloppua!

Miniä anoppilassa ja paluu kotiin

Dippi (Belagian Yrmeli) tapasi jokin aika sitten komean kollin, Eemelin,
ja tietäähän sitä miten siinä kävi. Huomattiin että Dippi odottaa pentuja.

Dippi asui silloin kotonaan, mutta isä Sfvinski ei ollut tulevasta tilanteesta ollenkaan huolissaan.

Myöskin äiti Belagian Wilma
 otti uutiset rauhallisesti.

Tiineysaika eteni ilman ongelmia, mutta hulivili-isästä ei
kuulunut mitään. Koko aikana. Eikä siis edes pentujen syntymisen jälkeen.
Miehet.

Suvun vahvat naiset kuitenkin järjestivät, että uutta äitiä ei jätetä yksin.
Isäkissan emo Elekatin Tillipioni halusi Dipin Eemelin synnyinkotiin synnyttämään.
Tuolla asuvat siis Eemelin isä ja äiti, sekä velipoika ja pari muutakin kissaa. Näin Tilli
voisi varmistua, että hänen poikansa pennut saavat hyvän alun elämälleen.
Olihan hänellä pentujen hoito tuoreessa muistissa, kun hieman aiemmin oli itse
synnyttänyt pennut.

Niinpä Dippi-miniä muutti anoppilaan synnyttämään pennut.
(Tapahtuu nykyään harvemmin ihmispiireissä...)

Pennut syntyivät terveinä ja Dippi osoitti olevansa oikein hyvä emo pennuille.

Niinpä pentujen ollessa kahden viikon ikäisiä, Anoppi-Tilli
myönsi Dipille luvan palata takaisin isänsä ja äitinsä luo pentujen kanssa.

Pentujen mummo ja vaari eli Eemelin emo Elekatin Tillipioni ja isä Taneli
toivottavat pennuille oikein hyvää matkaa toiseen mummulaan.

Pentujen toinen mummu Wilma odotti jo tytärtään kotiin.

Ja vaari Sfvinski pääsee nyt vahtimaan lastenlapsiaan.