Waputtaren uudet nettisivut

Tiesittekö, että Waputtaren kasvattajalla (siis minun kasvattajalla) on uudet nettisivut.

http://waputtaren-eurooppalaiskissat.webnode.fi/
Kannattaa käydä katsomassa, sieltä löytyy paljon tietoa meidän
molempien pentueista, suunnitelluista pennuista ja valkolaikuista ylipäätään.

Meille ei muuten kuulu mitään ihmeellistä.

Ollaan vietetty lähinnä aikaa parvekkeella, niin ei ole tuon
omistajankaan tarvinnut niin kovasti meitä hauskuuttaa.

Me ollaan vaan riehuttu, oltu parvekkeella, syöty, nukuttu ja leikitty.
Aika perusarkea.

Ampiaiskarkotin

Täällä on parina päivinä näkynyt muutamia
isoja ampiaisia, kuulemma jotain kuningattaria.

Siihen liittyen meille laitettiin parvekkeelle tuollainen hassu
suodatinpussi kattoon.

Sen pitäisi kuulemma estää niitä ampiaisia tekemästä pesää tänne.

Se vaikutti ihan kivalta leikkikalulta.

Mutta siihen ei kuulemma saa koskea - vain katsoa.

Vaikka ei ne ampiaset olisi minua niin haitanneet.
Melkein sain sellaisen kuningattarenkin kiinni, mutta sitten
mut vietiin väkisin sisälle.
Ampiaisilla ei kuulemma saa leikkiä, kun ne voi pistää tai jotain.

PIROK näyttely 21.5.2017

Viime sunnuntaina oltiin taas kissanäyttelyssä,
tällä kertaa Tampereella.

Taas oli ihan mukavasti valkolaikkueurooppalaisia
edustettuna, kun meidän kissojen lisäksi mukana oli molempien
kaksi pentua.

Ensimmäisenä arvosteltavana oli Eemelin pentu Maffeo,
joka oli eri tuomarilla kuin valkolaikut.

Kaikki valkolaikut olivat siis  samalla tuomarilla ja Eemeli oli niistä
ensimmäinen arvosteltava.
Tuomarilla oli myös tuomarioppilas, joten aika paljon kuultiin myös
heidän keskusteluaan kissoista, värijakaumista jne.

Seuraavana vuorossa oli Eemelin tytär Nyyti (Penelope).

Ukko Anshelminpoika odotti kiltisti vuoroaan, kun isä oli arvosteltavana.

Anselmi otti taas näyttelyn hyvin rennosti. Tuomaripöydällä
oli kiva käydä leikkimässä.

Tai no kyllä siis ne välillä vähän nosteli ja katsoikin.

Mutta sitten taas leikitys jatkui.

Ja huomio kaikille: Kissan kannattaa aina puskea tuomaria.
Tämä saa aikaan välitöntä ihastusta tuomareissa.
Anselmilla tästä on tullut jo ihan tavaramerkki.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Ukko arvosteltavana.

Myös Ukko osasi hurmata tuomarin.

Välejä kannatta hoitaa myös omistajaan. Anselmi viihtyi kiltisti
sylissä, kun kuuntelimme muiden arvosteluja.

Viimeisenä valkolaikuista vuorossa oli Elma.

Eurooppalaiset kävivät myös rinnakkaisarvostelussa
yhdellä tuomarioppilaalla.

Myös rinnakkaisarvostelussa suorittettiin tuomarin
parhaan valinta.

Siinä sitten kestikin kauan, kun aluksi kaikki valittavat piti saada
kerättyä paikalle. Lisäksi mukaan tarvittiin toinen tuomari kenelle
oppilas perusteli valintansa.

Mutta kiltisti odottelusta selvittiin ja samalla saatiin otettua
valokuviakin.

Kaiken kaikkiaan oli oikein antoisa näyttelypäivä. Oli ihana nähdä
poikien pentuja taas pitkästä aikaa, kuinka ne ovatkaan kasvaneet.
Rinnakkaisarvostelussa missä oli mukana eurooppalaiset, koratit ja cymricit (ainakin),
uroksista Anselmi olisi ollut tuomarin paras ja nuorissa Ukko.
Harmi kun kyseessä oli vain rinnakkaisarvostelu, joten paneelipaikkaa ei silti herunut.
Anselmi (kuten myös muut pennut) pääsivät myös virallisella tuomarilla tuomarin
parhaan valintaan, mutta siellä voitot menivät muille.

Kissojen kävelytyskone

Hevosmaailmassa kävelytyskoneet ovat tuttu näky isompien tallien pihoilla. Nyt Kaskelassakin on sellainen - kissoille. Tosin tämä on ihmisvetoinen, eli vaatii ihmisen paikalle sitä pyörittämään. Jostain syystä tämä tuntuu toimivan mustavalkoisilla kissoilla paremmin... Pieni esimerkki tämän viikon perjantaivideossa siitä miten tämä toimii. 

Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua!

Taas leikitään

Täältä kuuluu taas ääniä.

Eemeli, jäit kiinni!

Täältä raosta mahtuu kätevästi tassut.

Hihii! Etpäs osunut mun tassuihin, sain vedettyä ne ensin pois.

Vieläkö leikitään?

Vai joko tulet pois?

Mä tuun pois, ens kerralla on sun vuoro mennä tuonne alle.

Näin meillä pestään kissat

Ensi viikon näyttelyä varten meillä
oli taas eilen kissojen pesupäivä.Ajattelin hieman käydä
läpi meidän pesurutiineja. Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin,
mutta sen jälkeen niihin on tullut hieman muutoksia.

Kissojen pesu suoritetaan nykyään suihkukaapissa. Aiemmin
pesin kissat WC:n käsienpesualtaassa, mutta etenkin Anselmin kanssa se alkoi
käydä pieneksi. Suihkukaapissa kissat saavat liikkua enemmän ja ainakin meillä se helpottaa pesua ja
kissat pysyvät rennompina.
Lattialle on laitettu myös saunavati väärinpäin, jonka päälle pääsee lattialla olevaa vettä karkuun.

Aluksi kissa huijataan nameilla suihkukaappiin. Tosin meidän kissat jo
osaa aavistaa mikä siellä odottaa. Sitten hieman tuttustutaan paikkoihin ja
ihmetellään vettä yhdessä, jotta tilanne pysyy rauhallisena. Itse en käytä suihkua pestessä,
vaan perinteiseen tyyliin vettä ja muoviastiaa kauhana.

Aluksi kastelen kissan turkin kädellä sitä haroen, jotta myös alukarva kastuu.
Jos vettä vain kaataa turkin päälle, kastuu turkki vain päällisin puolin.
Niin ja päätä ainakaan meillä ei pestä koskaan, muu kroppa kyllä.

Kun turkki on märkä, otetaan esiin shampoo.
Useimmat shampoot tulee laimentaa ennen käyttöä,
ja teen tämän etukäteen erilliseen astiaan. Sitten shampoota
hierotaan turkkiin.

 

Tämän jälkeen aloitetaan huolellinen huuhtelu.
Taas täytyy muistaa kädellä varmistaa että vesi kulkeutuu myös turkin
alukarvoihin, tosin tässä vaiheessa kun turkki on kunnolla märkä, shampoo
kyllä huuhtoutuu aika helposti pois.

Itse pesu olikin sitten siinä. Itse tykkään
kuivata kissat mahdollisimman hyvin ensin pyyhkeellä.
Tosin Anselmin ilme ehkä kertoo mitä mieltä hän on tästä.

Kyllä kissa kuivaa mieluiten turkkinsa itse.
Mutta kyllä turkki kuivuu huomattavasti nopeammin
kun siitä on enimmät kuivannut pyyhkeellä.
Niin ja tässä vaiheessa on tietysti luvassa paljon herkkuja palkinnoksi.

Sama käsittely odotti myös Eemeliä. Sattuuneesta
syystä siitä on vähemmän kuvia, vaikka kyllä Eemelikin antoi
ihan nätisti pestä itsensä.

Suihkukaapissa pääsee myöshyppäämään välillä istuintasolle.
Molemmat tykkäävät käydä myös siinä, vaikka siihen kerääntyy
kyllä vettä väillä aika runsaastikin. Sitä vettä voi sitten tassulla roiskia
pesijän päälle...

Lisätietona vielä, että Anselmi pestään yleensä noin viikko ennen näyttelyä. Tällöin turkki ehtii "asettua aloilleen" näyttelyyn mennessä. Anselmilla on toiminut hyvin Anju Beauté:n Diamant shampoo joka on tarkoitettu vaaleille ja sinisävyisille turkeille. Se on väriltään sinistä, ja siniset shampoot ovat yleensä tehokkaita poistamaan turkista keltaisuutta. 

Eemeli sen sijaan pestään ihan Aptuksen helläpesulla, muut shampoot ovat joskus hieman "latistaneet" turkkia liikaa, joten olen kokenut tämän meille parhaaksi. Eemelillähän pysyy tuo valkoinen osio todella valkoisena ihan itsestään. Eemelin turkkia en siis välttämättä edes pese ennen joka näyttelyä, mutta kyllähän se kivasti puhdistaa turkin. 

Meillä riittää siis kertapesu, eikä meillä käytetä hoitoaineita, eikä tarvita erillistä rasvanpoistoa, toisin kuin monilla pitempikarvaisilla kissoilla. Muutenkaan meidän pesurutiinit eivät ole mitään salatiedettä, kun taas toisilla nämä ovat tarkasti varjeltuja salaisuuksia.
Vaikka pesu aika työlästä onkin, olen pitänyt ihan hyvänä, että kissat tottuvat siihenkin. Koskaan kun ei tiedä milloin kissaa joutuu pesemään jostain ihan "oikeasta" syystä, eikä vain näyttelyjen takia.

Suunnistustapahtuma takapihalla

Täällä meillä tapahtui tänään kummia.

Kun mentiin parvekkeelle, niin sieltä näkyi paljon ihmisiä,
telttoja, autoja ja vaikka mitä.

Sitten meille kerrottiin, että siellä on ihan oikeat
sprinttisuunnistuskisat.

Tuo meidän omistajakin kävi siellä, kun siellä oli joku
kuntosuunnistuskin.

Mutta se ei ottanut meitä mukaan!
Vähän epistä, itse menee kiertelemään tuonne metsiä,
ja jättää meidät tänne.