keskiviikko 30. marraskuuta 2016

The sulka


Meidän pitäisi kuulemma esitellä tätä sulkaa, mikä on meidän
suosikkilelu tällä hetkellä.

Se näyttää siis tältä.
Mutta siis jos on lähelläkään minua, niin se on suussa, eikä lattialla.

Äläkä yhtään yritä tulla ottamaan tätä multa.

Anselmille sulka ei ole niin vakavasti otettava lelu, vaikka kyllä sekin sillä tykkää leikkiä.
Tässä hieman tyylinäytteitä.




 




tiistai 29. marraskuuta 2016

Pennut - Muutosten aikaa

Waputtaren kissalassa eleteään muutosten aikaa, sillä pennut alkava pikkuhiljaa muuttaa uusiin koteihinsa. Ensimmäisenä lauman jätti Mimilia.

Mimilia oli ensimmäinen pennuista, joka lähti viikonloppuna uuteen kotiinsa.

Tässä vielä koko pentue kasassa.

Kalevala-pentue ruokailemassa.

Varausten suhteen tuli pieniä muutoksia, joten Elma onkin vielä vapaana
ja etsii uutta kotia.

Tässä lisää kuvia Kalevala-pennuista.

 








Eikä unohdeta Waputtaren Mohikaani-pentujakaan. 










maanantai 28. marraskuuta 2016

Kissa kaapissa

Kuuluuko tuolta rapinaa?

Siellä on kyllä varmasti joku!

Haloo, kuka siellä on?

Kuuletko? Kuka siellä rapistelee?

Jos et heti kerro kuka olet, niin minä avaan tämän oven!
 
No niin, tulepas ulos sieltä!

No ok, minä siellä olin.

Miten sä sinne olit mennyt?

Ihan helposti. Aluksi yritin näin, mutta tällä tavalla  se ovi ei
oikein tahdo aueta.

Mutta kun menee tälleen selälleen alapuolelle, niin sen oven saa auki.



Ja sitten siitä raosta voi pujahtaa kaappiin ja se ovi menee itsestään kiinni.
Sinne pääsee hyvin piiloon.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Lentävä harlekiini

Kissojen bird-keppi oli alkuperäisessä muodossaan hieman liian raju lelu.
Kun tässäkin blogissa kuuluisuutta saanut sulka oli kiinni kepissä, sitä
piti metsästää niin tosissaan että kissat olivat vaaraksi ympäristölleen ja
itselleen.

Niinpä sulka irrotettiin omaksi lelukseen ja kepin perään kiinnitettiin
naru, jolloin sitäkin saatiin oikein oiva lelu.

Vaika lelua vaanitaan ja metsästetään lattiallakin,
on se parhaimmillaan ilmassa.

Erityisesti Anselmi on erikoistunut huimiin loikkiin.

Ja venyttäytymään pitkäksi.

Tasapaino on takajaloilla seistessä kunnossa.


Ja tuloksena lelu kyllä yleensä saadaan kiinni.


Kun saalis on saatu kiinni, se tietysti kannetaan turvaan.

Ja sitten siitä voi nautiskella rauhassa.
Tai  no välillä täytyy murista, etä Eemeli
ymmärtää pysyä loitommalla.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Taas uusi laatikko, mutta muovinen?

Tänne on taas tuotu uusi laatikko.

Mutta se ei ole pahvilaatikko, vaan muovinen laatikko?

Ja siinä on tällainen kansi...

Mihin ihmeeseen tällaista tarvitaan.

Voihan toki tätä muoviakin yrittää purra.

Mitähän niillä nyt oikein on mielessä?

Hei, miksi meidän ruokia nostetaan tuolta kaapista pois?

Ja ne laitetaan tähän laatikkoon?

Ja sitten siihen laitettiin vielä kansi päälle.
Nyt ei kyllä ymmärretä tätä ollenkaan...
Toim. huom. useimmat teistä osasivat ehkä päätellä, että kissojen "operaatio pelastakaa sulalla" saattaa olla jotain tekemistä yllä olevan kanssa.  Kerrottakoon myös, että Eemeli oivalsi varsin nopeasti kaapin aukaisemisen olevan mukavaa ajanvietettä, ihan ilman sulkaakin...